Kirjoittaja

Teppo Aalto

Compuline Oy
on it-alan ammattilainen, joka on tehnyt
pitkän uran opettajana ja kouluttajana
yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa.

Uudistuva koulutus. 

Uuden koulutusteknologian ja  oppimisympäristöjen käyttö vaatii käyttäjiltä ja käytön tuen henkilöstöltä uutta osaamista

Uudet teknologiat ovat tulleet opetukseen kuten tiimityövälineet, etäopetus, virtuaaliset  koulutustilat ja -oppimisympäristöt. Vaaditaan asennemuutosta ja uudenlaista osaamista.

Tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn alan eräs erikoisuus on se, että tieto vanhenee erittäin nopeasti. Mikäli opettelet jonkin ohjelmiston käyttöä, niin parempi tapa opetella on omaksua ohjelmiston sisältö eli se minkälaisia ominaisuuksia ohjelmistosta löytyy sen sijaan, että opetellaan tarkasti, mistä käyttöliittymän valikosta jokin tietty ominaisuus löytyy. 

"Alan erikoisuus: Tieto saattaa olla jo vanhentunut lukiessasi siitä alan lehdestä."

Ohjelmiston uuden version ilmestyttyä käyttöliittymä voi olla täysin uudistunut ja entiset ohjeet eivät enää toimikaan. Entiset ominaisuudet yleensä ovat kuitenkin tallella ja muutama ominaisuus todennäköisesti tullut lisääkin omaksuttavaksi. On helpompi nopeasti katsoa, mistä tutut ominaisuudet löytyvät uudistetussa käyttöliittymästä kuin lähteä päivittämään kohta kohdalta muuttunutta käyttöohjetta. Voidaan rakentaa oppimista aikaisemmin opitun päälle eli aikaisemmin opittua tietoa hyväksikäyttämällä. Uusien ominaisuuksien omaksuminen on helpompaa.

Koska muutos alalla on niin nopeaa, niin ei kannata rasittaa muistia nippelitiedoilla vaan opetella yleisempiä pysyvämpiä rakenteita, kuten hyväksi koettuja käytänteitä, alaan liittyviä viitekehyksiä (frameworks), tekniikoita,  jne.

"Kuinka opettaa opettamatta"

Lopullisena päämääränä on se, että opiskelijasta kasvaa itseohjautuva ammattilainen. Learn by doing -menetelmässä opiskelijalle annetaan laajahkojakin työtehtäviä, joiden suorittamista helpottamaan annetaan joitakin linkkejä internetissä oleviin ohjeisiin. Tiedossa on se, että ohjeet ovat osittain vanhentuneita ja puutteellisia. 

Yhdistämällä ohjeita poimimalla niistä hyviä osioita ja kenties hieman täydentämällä ohjeita tehtävän pystyy kuitenkin suorittamaan hyvin. Työskennellessään opiskelija saattaa tarvita neuvoja tai ohjeita tai ei pääse työssään alkuun. Neuvotaan opiskelijaa tällaisen pulmatilanteen esiintyessä. On aivan normaalia ja jopa toivottavaa, että opiskelija tekee virheitä ja ei onnistu ensimmäisellä kerralla. 

Annetaan opiskelijalle tilaisuus löytää itse oikea tieto.

Mikäli työtehtävä on oikea työtehtävä esimerkiksi oikealle asiakkaalle tehtävä työ, niin se motivoi opiskelijaa. 

"Mielenkiintoisia todellisia työtehtäviä tekemällä oppii paremmin kuin tekemällä sinänsä hyviä täsmäharjoituksia."

Kun opiskelija tekee työtehtävää ja törmää  ongelmatilanteisiin,  joihin löytää vastaukset itse hakemalla niitä internetistä hakukoneiden avulla keskustelupalstoilta, hän oppii

- tunnistamaan relevantin tiedon ja hyvät ohjeet
- soveltamaan ohjeita
- yhdistämään useita ohjeita poimimalla kustakin ohjeesta parhaat palat

Opettajan rooli on ohjata ja opastaa hakukoneen hyvään käyttöön ja arvioimaan ohjeiden hyvyyttä.

Opiskelijan kannalta prosessi on tärkeämpää kuin tulos. Tämä voidaan hyvin kertoa myös opiskelijalle.

Virheiden tekeminen ja niiden kautta syntyneiden ongelmien ratkaiseminen on hyvää harjoittelua. 

Ja ongelmiin ratkaisuja etsittäessä opitaan paljon muutakin kuin itse ongelmanratkaisua. 

"Tee vähintään yksi virhe päivässä ja olet oppinut ainakin yhden asian sen päivän aikana."

"Virheiden tekeminen ja sen hyväksyminen, että niitä tekee on avain oppimiseen"

Virheiden tekeminen kannustaa myös parempaan suunnitteluun ja ohjeiden analysointiin.

Virheitä tekemällä opiskelija oppii

• epäilemään ja tunnistamaan virheitä

• löytämään ja opiskelemaan virheisiin eli ongelmiin oikeat ratkaisut

• opiskelemaan oikeita asioita

• arvostelu- ja arviointikykyä sekä ongelmanratkaisua.
  
  

Opiskelijan oppimisen itseohjautuvaksi ammattilaiseksi tapahtuu melko nopeasti ja tapahtuneen muutoksen huomaa selvästi. 
Otetaanpa esimerkki.

Opiskelijalle annetaan ensimmäiseksi tehtäväksi tehdä verkkosivut internettiin WordPress -ohjelmistolla. Kun kyseessä on ensimmäinen toimeksianto, niin opiskelijalle annetaan valmiit linkit, joista tietoa löytyy. Opiskelija oppii, miten hyvät ohjeet tunnistetaan, miten ohjeita sovelletaan ja miten puutteellisia ohjeita täydennetään. Asennustyön kuluessa syntyneiden virheiden ja ongelmien selvittely opettaa paitsi tiedon hankintaan niin myös tunnistamaan mahdollisia virhelähteitä. Ongelmatilanteista selviäminen kasvattaa myös opiskelijan itseluottamusta.

Seuraava toimeksianto esimerkiksi Odoo -toiminnanohjausjärjestelmän asentaminen palvelin -tietokoneelle voidaankin jo antaa ilman linkkejä ohjeisiin. Opiskelija osaa hakea ohjeet itse, tunnistaa ohjeiden hyviä ja huonoja puolia sekä luonnollisesti tehdä asennuksen.    

Kolmas tehtävä voikin olla esimerkiksi 'organisaation palvelinten ja tietoverkon tietoturvan parantaminen'. Tehtäväksi annossa ei kerrottu ohjelmistojen, tekniikoiden ja työkalujen nimiä. Opiskelija osaa itse ottaa asioista hakukoneiden avulla selvää sekä tehdä suunnitelman ja toteuttaa sen. 

Opiskelijasta on huomaamatta kehittynyt itseohjautuva alan ammattilainen

Ongelmalähtöisessä- ja projektiopetuksessa ongelmana saattaa joskus olla liika tulosorientoituneisuus. Yhdistämällä em. opetusmenetelmiin esille tässä artikkelissa tuomiani ajatuksia ymmärretään paremmin, että oppimisprosessi onkin itse asiassa olennaisempaa kuin saavutettu tulos. Parhaimmillaan hyvissä opiskelijaprojekteissa oppimisprosessia painotetaankin tulosta enemmän. Opiskelijat saadaan ymmärtämään tämä painottamalla ja kertaamalla muutamia yksinkertaisia ideoita:

1. Tekemällä saadaan tulosta. Analysoimalla tehtyä opitaan.

2. Älä opettele nippelitietoja. Opi opiskelemaan.

3. Virheiden tekeminen on tärkeä osa oppimista.

4. Oppiminen on prosessi. Analysoimalla ja kertaamalla tehtyä työtä opitaan. 
   

Näin tehdään taitavia ammattilaisia. Se, että osaa kyseenalaistaa omaa tekemistään tai tietämystään on avain oppimiseen ja päinvastoin kuin luulisi, se kasvattaa myös omaa itseluottamusta. 

Blogi julkaistu ensimmäisen kerran lokakuussa 29.11.2018 www.pedagogi.fi sivustolla